Samaisena yönä sängyssämme vieraili Humppa, jota piti silitellä ja joka kehräili, jee! Aamulla tietysti jatkettiin rapsuttelusessioita.
Illalla Suitsu jäi nukkumaan olohuoneen ikkunalaudalle. Aamulla se oli siirtynyt sohvalle kankaan alle. Sohvalle oli kannettu myös yksi hupparinnaruista.
Kun tulin aamulla ulkoa kahvittelureissulta, niin en meinannut löytää Humppaa mistään. Katselin nurkat ja huonekalujen taustat sekä tutkailin vaatekaappia, jonka liukuovet olivat jääneet raolleen. Vasta, kun tajusin nostaa katseeni ylös eli omien silmien korkeudelle, näin pilkahduksen kissan silmistä. Humppa oli siis kiivennyt ylös vaatekaapin verkkokoriin, mutta en aluksi osannut kuvitella, että se niin ylös liikkuisi.
Aikamoinen ninja. Niin kuin tietysti monet kissat. Mutta kun edellinen hoidokkini oli iäkkäämpi ja sen liikkeet jo vaivalloisia, niin Humpan kepeät pompahtelut tuntuvat yllättäviltä.
Näähän on jo ihan kesyjä :-)))
VastaaPoistaJoo, helppoja tyyppejä :)
VastaaPoista