Todellisuudessa makoiluhetkeen yleensä liittyy myös se, että nyrpistelen nenääni Suitsun haisevalle takamukselle ja tökin kissan persettä pois naamani edestä.
perjantai 29. kesäkuuta 2012
Idylli vs. todellisuus
Kuvien idyllissä makailemme Suitsun kanssa sohvalla tällä tavalla rennon rauhallisesti.
Todellisuudessa makoiluhetkeen yleensä liittyy myös se, että nyrpistelen nenääni Suitsun haisevalle takamukselle ja tökin kissan persettä pois naamani edestä.
Todellisuudessa makoiluhetkeen yleensä liittyy myös se, että nyrpistelen nenääni Suitsun haisevalle takamukselle ja tökin kissan persettä pois naamani edestä.
torstai 28. kesäkuuta 2012
Kertooko nukkumisasento yhtään mitään kissasta?
Suitsu lepää usein näin:
Ja Humppa näin:
Lieneekö mitään tekemistä kissojen luonne-eron kanssa?
Ja Humppa näin:
Lieneekö mitään tekemistä kissojen luonne-eron kanssa?
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Hoikka kissa maalta
Vanhempieni luokse Pohjois-Karjalaan saapui keväällä uusi kissa. Vili, 6, muutti Jyväskylästä Liperiin, koska ei elämä rivitalokodissa ei vapaan maalaiskesän jälkeen enää oikein sujunut kaikkia osapuolia tyydyttävästi.
Nyt tällä hoikalla, kiltillä kissalla on tilaa temmeltää vanhempieni luona. Siellähän on käytännössä aina ollut kissoja, mutta viime kesäänä kuolleen Fannin jälkeen taukoa tuli siis peräti puoli vuotta.
Vili on ulkomuodossaan lähempänä Patzyn Gili-kissoja kuin esimerkiksi Humppaa ja Suitsua (esim. tuo Pehmee on melkoisen samannäköinen Vilin kanssa).
Vili on oikein söötti tapaus, joka ei vierasta yhtään ja viihtyy paljon sylissä. Vilillä on tyypillisesti raukea katse ja tyyppi myös liikkuu aika rauhallisesti, mutta koska kokoa on (siis pituutta ja korkeutta), niin notkean ketterästi Vili myös loikkii tarvittaessa.
Liperi-lomailun ajan Humppaa ja Suitsua oli hoitamassa kissojen vanha tuttu, kiitokset vaan hänelle! Luonnollisesti poissaolon vuoksi kateille on pitänyt jakaa lisäannokset rapsuttelua ja kimppamakoilu. Hiukkasen punkeroilta tuntuivat molemmat Vilin jälkeen.
Nyt tällä hoikalla, kiltillä kissalla on tilaa temmeltää vanhempieni luona. Siellähän on käytännössä aina ollut kissoja, mutta viime kesäänä kuolleen Fannin jälkeen taukoa tuli siis peräti puoli vuotta.
Vili on ulkomuodossaan lähempänä Patzyn Gili-kissoja kuin esimerkiksi Humppaa ja Suitsua (esim. tuo Pehmee on melkoisen samannäköinen Vilin kanssa).
Vili on oikein söötti tapaus, joka ei vierasta yhtään ja viihtyy paljon sylissä. Vilillä on tyypillisesti raukea katse ja tyyppi myös liikkuu aika rauhallisesti, mutta koska kokoa on (siis pituutta ja korkeutta), niin notkean ketterästi Vili myös loikkii tarvittaessa.
Liperi-lomailun ajan Humppaa ja Suitsua oli hoitamassa kissojen vanha tuttu, kiitokset vaan hänelle! Luonnollisesti poissaolon vuoksi kateille on pitänyt jakaa lisäannokset rapsuttelua ja kimppamakoilu. Hiukkasen punkeroilta tuntuivat molemmat Vilin jälkeen.
perjantai 15. kesäkuuta 2012
Lauma jakaantuu öiksi
Tällä viikolla laumamme yöt ovat muuttuneet. Elukoilta on nimittäin estetty öisin pääsy makuuhuoneeseen. Itse asiassa samantien on estetty myös se, etteivät katit pääse hakkaamaan tassuillaan ovia.
Niinpä ainakin me ihmiset vietämme nyt aiempaa rauhallisempia öitä. Minä tosin näin raskauden loppuvaiheessa nukun huonosti, mutta ainakaan siis kissat eivät pompi päällä.
Kun aamulla heräilemme ja juttelemme, niin Humpan vieno ja säälittävä naukuminen kuuluu pian (kuuluu sitä naukumista joskus yölläkin). Pakkohan katit on sitten päästää sisään, ja erityisesti Humppa hyppää nopeasti siliteltäväksi.
Vaikea sanoa, traumatisoituvatko eläimet tästä öisestä laumasta erottamisesta, mutta eivät ainakaan vaikuta mielettömän järkyttyneiltä. Toisaalta minulla on nyt äitiysloman ansiosta aikaa pötkötellä kattien kanssa runsaasti päivisin ja jakaa hellyyttä.
Se tulee valitettavasti varmaan vauvan myötä muuttumaan. Pitänee pyytää sitten tuttuja kyläilemään ahkerasti kissojen rapsuttajina ja leikittäjinä, jotta lemmikit saavat riittävästi huomiota.
Tällä viikolla uutisoitiin, miten Helsingin eläinsuojeluyhdistys saa viikottain soittoja, joissa pyydetään ottamaan lemmikkejä vastaan vauvan syntymän vuoksi. Kuulostaa tietysti pahalta, etenkin, jos päätös tehdään jo ennen lapsen tuloa eli edes kokeilematta, sujuuko yhteiselo.
Uskon, että Humppa ja Suitsu suhtautuvat kuten useimmat kissat. Eli vauva ei suuresti kiinnosta, etenkään, kun tyyppi ei edes liiku.
Mutta jos nyt jotain yllättävää sattuu, niin sitten harkitaan tilanteen mukaan sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia ajatellen. Patzylle kerroin jo ennen kissojen saapumista meille, että saatamme lisääntyä, vaikka aiheesta en muuten puhunut.
Pinnasängyn kokosimme viikonloppuna, jotta kissat ehtivät tottua uusiin huonekaluihin. Monet ilmeisesti opettavat kateille, ettei vauvan sänkyyn saa mennä, mutta meillä ei jakseta moiseen yritykseen edes ryhtyä. Ennemmin sitten rauhoitetaan makuuhuone kokonaan vauvalle päiväunien ja muiden nukkumisten aikaan ja/tai viritellään sängyn päälle este, jotta elukat eivät pääse petiin.
Niinpä ainakin me ihmiset vietämme nyt aiempaa rauhallisempia öitä. Minä tosin näin raskauden loppuvaiheessa nukun huonosti, mutta ainakaan siis kissat eivät pompi päällä.
Kun aamulla heräilemme ja juttelemme, niin Humpan vieno ja säälittävä naukuminen kuuluu pian (kuuluu sitä naukumista joskus yölläkin). Pakkohan katit on sitten päästää sisään, ja erityisesti Humppa hyppää nopeasti siliteltäväksi.
Vaikea sanoa, traumatisoituvatko eläimet tästä öisestä laumasta erottamisesta, mutta eivät ainakaan vaikuta mielettömän järkyttyneiltä. Toisaalta minulla on nyt äitiysloman ansiosta aikaa pötkötellä kattien kanssa runsaasti päivisin ja jakaa hellyyttä.
Se tulee valitettavasti varmaan vauvan myötä muuttumaan. Pitänee pyytää sitten tuttuja kyläilemään ahkerasti kissojen rapsuttajina ja leikittäjinä, jotta lemmikit saavat riittävästi huomiota.
 |
| Kun lepäilen kyljelläni, niin Suitsu änkeää usein päälleni poikittain. |
Tällä viikolla uutisoitiin, miten Helsingin eläinsuojeluyhdistys saa viikottain soittoja, joissa pyydetään ottamaan lemmikkejä vastaan vauvan syntymän vuoksi. Kuulostaa tietysti pahalta, etenkin, jos päätös tehdään jo ennen lapsen tuloa eli edes kokeilematta, sujuuko yhteiselo.
Uskon, että Humppa ja Suitsu suhtautuvat kuten useimmat kissat. Eli vauva ei suuresti kiinnosta, etenkään, kun tyyppi ei edes liiku.
Mutta jos nyt jotain yllättävää sattuu, niin sitten harkitaan tilanteen mukaan sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia ajatellen. Patzylle kerroin jo ennen kissojen saapumista meille, että saatamme lisääntyä, vaikka aiheesta en muuten puhunut.
Pinnasängyn kokosimme viikonloppuna, jotta kissat ehtivät tottua uusiin huonekaluihin. Monet ilmeisesti opettavat kateille, ettei vauvan sänkyyn saa mennä, mutta meillä ei jakseta moiseen yritykseen edes ryhtyä. Ennemmin sitten rauhoitetaan makuuhuone kokonaan vauvalle päiväunien ja muiden nukkumisten aikaan ja/tai viritellään sängyn päälle este, jotta elukat eivät pääse petiin.
 |
| Humppa hylkeilee |
 |
| Suitsu testaa pinnasänkyä. |
 |
| Kimppasöpöilyä |
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Leluhiirtä, naukumista ja huomionkipeyttä
Tässä lyhyt videopätkä, joka kertoo parista peruselementistä kissojen elämässä.
Ensinnäkin Humppa ja hiiri: leluhiiren kanniskeluun kuuluu oleellisesti kovaääninen naukuminen. Samalla saatetaan nojailla etutassuilla seinään ja pyöritellä päätä. Kun hiiri pudotetaan suusta, niin naukuminen lakkaa.
Toiseksi Suitsu hyvin usein säntää paikalle, jos on pienikin riski, että Humppa saa huomiota.
Ensinnäkin Humppa ja hiiri: leluhiiren kanniskeluun kuuluu oleellisesti kovaääninen naukuminen. Samalla saatetaan nojailla etutassuilla seinään ja pyöritellä päätä. Kun hiiri pudotetaan suusta, niin naukuminen lakkaa.
Toiseksi Suitsu hyvin usein säntää paikalle, jos on pienikin riski, että Humppa saa huomiota.
perjantai 8. kesäkuuta 2012
Mahalla
Molemmat katit ovat innokkaita kiipeilemään syliini, jos röhnötän sohvalla. Tai tallomaan päälläni, jos makaan sängyllä.
Tämän ansiosta tuleva ihmisyksilö on saanut vatsassa nauttia kehräämistä, kissalämpöä ja Humpan vaivausta. Eli luulisi, että kissatotuttautuminen on kunnnossa jo ennen syntymää.
Suitsu on tosin sen verran painava, että välillä on pakko töniä kissa pois mahani päältä.
Tämän ansiosta tuleva ihmisyksilö on saanut vatsassa nauttia kehräämistä, kissalämpöä ja Humpan vaivausta. Eli luulisi, että kissatotuttautuminen on kunnnossa jo ennen syntymää.
Suitsu on tosin sen verran painava, että välillä on pakko töniä kissa pois mahani päältä.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Sohvalauantai
Noin tunnin aikana otettu kuvasarja Humpan ja Suitsun sohvalauantaista. Suitsu jossain välissä siirtyi Humpan viereen ja otti tyytyväisenä vastaan jälleen kerran Humpan tekemät korvannuolennat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)